Helsingin Uutiset: Uusimaa jää jalkoihin, kun muut maakunnat jyräävät eduskunnassa – vaalipaneelissa löytyi yhteys vihreiden ja perussuomalaisten välillä

Helsingin Uutiset: Uusimaa jää jalkoihin, kun muut maakunnat jyräävät eduskunnassa – vaalipaneelissa löytyi yhteys vihreiden ja perussuomalaisten välillä

Ensi vaalikaudella eduskuntaan nousee peräti 58 kansanedustajaa Helsingistä ja Uudeltamaalta. Kuuden puolueen edustajat keskustelivat tiistaina siitä, miten oman alueen tarpeet saataisiin paremmin esille.

Helsingin ja Uudenmaan kansanedustajien on tiivistettävä puoluerajat ylittävää yhteistyötä, jotta metropolialueena tunnetun pääkaupunkiseudun ja muun Uudenmaan edut huomioidaan paremmin eduskunnassa.

Tällä hetkellä metropolialueen ääni ja tarpeet eivät tule riittävästi esille.

Tähän johtopäätökseen tultiin, kun kuusi seudun kärkipoliitikkoa kohtasi Helsingin seudun kauppakamarin, Uudenmaan liiton ja pk-seudun isojen kaupunkien järjestämässä MetropoliAreena-vaalipaneelissa tiistaina Helsingissä

– Muissa maakunnissa on ikään kuin itsestäänselvyys, että kansanedustajat toimivat maakuntansa edun mukaisesti, tiivisti Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä keskustelun antia.

Paneelissa kohtasivat helsinkiläiset kansanedustajat Elina Valtonen (kok.) ja Eveliina Heinäluoma (sd.), hyvinkääläinen kansanedustaja Leena Meri (ps.), espoolainen kansanedustaja Saara Hyrkkö, vantaalainen kansanedustaja Jussi Saramo (vas.) sekä kaupunginvaltuutettu ja ex-kansanedustaja Terhi Peltokorpi (kesk.) Helsingistä.

Vihreiden Hyrkkö ja perussuomalaisten Meri löysivät yhteisen sävelen puoluerajat ylittävän yhteistyön tärkeydestä.

– Uusimaa meinaa unohtua (eduskunnan päätöksenteossa), ja usein ajatellaan, että kyllä ne pärjää. Olen huomannut, että muiden maakuntien kansanedustajat yhdistävät voimiaan ja heidän hankkeitaan menee jonkin verran läpi esimerkiksi, kun eduskunnassa päätetään niin sanotuista joululahjarahoista, Meri sanoi.

Joululahjarahat ovat budjetin osa, jossa kansanedustajat tyypillisesti ohjaavat varoja oman äänestysalueensa hankkeille. Viime vuonna rahaa jaettiin noin 50 miljoonaa euroa.

Hyrkön mukaan Uusimaa jää jalkoihin rahanjaossa, koska muiden maakuntien edunvalvonta on niin voimakasta.

– Yksinkertaisten voi sanoa, että saavutetuista eduista on vaikea luopua. Samanlainen kisa on käyty hyvinvointialueiden kanssa. Olemme vihreissä tehneet hitosti töitä, jotta vieraskielisten vaatimat tarpeet huomioitaisiin paremmin. Tämä on todella vaikeaa, Hyrkkö sanoi.

Helsingin seudun kauppakamarin toimitusjohtaja Pia Pakarinen ja Uudenmaanliiton maakuntajohtaja Ossi Savolainen patistivat kansanedustajia yhteistyöhön, jotta metropolialueen edut turvattaisiin nykyistä paremmin jo tulevassa hallitusohjelmassa.

Ensi kaudella Uudenmaan ja Helsingin painoarvo kasvaa Arkadianmäellä, sillä eduskuntaan nousee kahdesta vaalipiiristä peräti 58 kansanedustajaa.

Panelistien mukaan metropolipolitiikkaa toteutetaan tällä hetkellä esimerkiksi joukkoliikenteessä, rakentamisessa sekä maahanmuutossa.

Elina Valtosen mukaan parantamista olisi muun muassa lupakäytäntöjen virtaviivaistamisessa.

– Valtakunnallisesti voitaisiin helpottaa investointien edellyttämiä lupakäytäntöjä. Nostaisin esille myös EU-määrärahojen sekä yksityisen rahan määrätietoisemman. Esimerkki yksityisestä rahasta on Helsinki–Tallinna-tunnelihanke – Nato-tunneli, Valtonen mainitsi.

Ossi Savolaisen mukaan Uusimaa jäi tappiolle äskeisessä EU:n rakennerahastovarojen jaossa. Vaikka Uudenmaan rahoitus hieman kasvoikin aiemmasta, jäi potti selvästi pienemmäksi kuin EU-komissio Suomen osalta alunperin esitti.

Savolainen arvosteli keskustalaista elinkeinoministeri Mika Lintilää, jonka päätöksen takia Uusimaa sai vain 4 prosenttia Suomen uusista rakennerahoista. Komission esityksen mukaisesti osuus olisi ollut 12 prosenttia.

– Yli 100 miljoonaa euroa niistettiin pois Uudeltamaalta, Savolainen laski.

Terhi Peltokorpi puolusti oman puolueensa ministeriä

– Täytyy muistaa, että päätös on tehty koko hallituksessa. Aina kun jaetaan rahaa, on ottajia enemmän kuin saajia.

Peltokorpi muistutti myös, että tällä hallituskaudella EU-rahaa on ohjattu esimerkiksi turvetuottajien korvauksiin heidän ajaessa alas turvetuotantoa.

– Jos ajetaan turvetuotannon muutoksiin rahaa, ei sitä voi tänne (Uudellemaalle) jakaa.

Peltokorpi kuitenkin myönsi, että hänen oma puolueensa ei ole ollut kaikkein innokkain Uudenmaan puolustaja. Hänkin kuitenkin korosti, että tilannetta voidaan parantaa puoluerajat ylittävällä yhteistyöllä.

Jussi Saramo katsoi, että Uudenmaan saama EU-rahoitus on ollut liian vaatimatonta. Toisaalta Saramo kritisoi sitä, että Suomi maksaa ensin rahaa EU:lle, josta sitä sitten saadaan takaisin.

– Tällainen on tehottomampaa kuin se, että kunnat saisivat käyttää verorahaa itse.

Monen panelistin tavoin Saramo nosti valmisteilla olevat ja jo valmistuneet raidehankkeet metropolipolitiikan keskeiseksi osaksi.

– Esimerkiksi Espoon kaupunkirataan taisteltiin rahaa. Kun katsotaan, minne raiteita on rakennettu, pääkaupunkiseutu nousee esiin, Saramo sanoi ja nosti esille Vantaan ratikkahankkeen, kehäradan sekä länsimetron.

– Oikeastaan ainoa mikä puuttuu on raideyhteys itään Sipooseen ja Porvooseen.

Jukka Mäkelä huomautti, että Espoon kaupunkiradassa valtion ja kunnan maksuosuus menee tasan 50–50, kun aiemmin valtio on korvannut tyypillisesti 70 prosenttia isoista raidehankkeista.

Eveliina Heinäluoma (sd.) korosti hänkin investointeja joukkoliikenteeseen.

– On koko Suomen etu, että pääkaupunkiseudulla voidaan turvata kestävä kasvu. Valtion pitäisi turvata joukkoliikenteen investoinnit. Esimerkiksi Tukholman alueella tuki on 350 euroa asukkaalta, kun Helsingissä se on vain 100 euroa asukasta kohden. Valtion tukea tarvitaan myös takaamaan riittävä asuntorakentaminen metropolialueelle, Heinäluoma sanoi.

Perussuomalaisten Meri huomautti, että ilman ratayhteyttä ovat myös Lohja, Vihti ja Karkkila. Meri kiinnitti huomiota niin ikään rapistuvaan tieverkkoon.

– Kumipyörätiet on saatava kuntoon. Toivon, että Hanko-Hyvinkää-tie kunnostetaan. Sieltä puuttuvat esimerkiksi ohituskaistat, Meri kertoi.

Panelisteja puhutti myös valtionosuuksien tasausjärjestelmä, joka Ossi Savolaisen mukaan vie tämä vuonna noin 97 miljoonaa euroa Uudeltamaalta muualle Suomeen. Kaikkinensa erilaiset verotasaukset tarkoittavat miljardiluokan rahansiirtoa Uudeltamaalta muihin maakuntiin.

Vaalipaneelin järjestäjinä toimivat Helsingin seudun kauppakamari, Uudenmaan liitto sekä pääkaupunkiseudun isot kaupungit.

Niiden yhteisenä tavoitteena on saada Helsingin seutua ja Uuttamaata tukeva metropolipolitiikan osio tulevaan hallitusohjelmaan.

Etelä-Suomen Media on tapahtuman yhteistyökumppani. Julkaisemme lisää juttuja tiistain paneelista myöhemmin tällä viikolla.


Metropolialue kilpailee ulkomaisia metropoleja vastaan

Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä muistutti tiistain vaalipaneelissa, että Helsingin ja naapurikaupunkien muodostama metropolialue joutuu kilpailemaan kansainvälisesti 100 muun metropolialueen kanssa.

Taloudellinen menestyminen tässä kilpailussa tuo Mäkelän mukaan hyvinvointia koko Suomeen.

Mäkelän mukaan isot kaupungit eivät kuitenkaan yksin voi kantaa kasvusta koituvia kuluja.

– On kohtuutonta, että teemme täällä välttämättömiä investointeja infraan, päiväkoteihin ja kouluihin ja joudumme ottamaan niitä varten velkaa samalla, kun kompensoimme muita. Tarvitsemme omia verotulojamme myös omaan kasvuun, emme voi koko ajan kasvavalla panoksella rahoittaa muita, Mäkelä vaati.

Scroll