Helsingin seudun liikenneinfrainvestoinnit hyödyttävät koko Suomea – menestyvä metropolialue vaatii huomiota myös valtiolta

Markku Lahtinen

Muissa Pohjoismaissa valtio panostaa enemmän metropolialueiden liikenneinfrastruktuuriin kuin Suomessa, kirjoittaa Helsingin seudun kauppakamarin vaikuttamistyön johtaja Markku Lahtinen blogissaan.

Petteri Orpon hallitus on ryhtynyt toteuttamaan ohjelmaansa. Erityisen pinnalla ovat elinkeinoelämän pitkään ajamat rakenteelliset työmarkkinauudistukset. Eduskunta saa vuoden 2024 aikana käsiteltäväkseen hallituksen esitykset työttömyysturvan uudistamisesta, poliittisten lakkojen rajoittamisesta, paikallisesta sopimisesta, työrauhan vahvistamisesta ja vientisektorivetoisesta työmarkkinamallista. 

Valitettavasti hallituksesta ei ainakaan toistaiseksi löydy työministeri Arto Satosen kaltaisia lipunkantajia, jotka ottaisivat vastuuta Helsingin seudun kasvun turvaamisesta samalla tavalla kuin Satonen työmarkkina-asioista.

Helsingin seudun kauppakamari ehdotti turhaan hallitusohjelmaan seuraavaa kirjausta: Metropolialueelle laaditaan kasvua vauhdittava toimenpideohjelma, jolla vahvistetaan koko Suomen menestystä. Erityisen huolissaan elinkeinoelämä ja alueet kunnat ovat koko maata hyödyttävien liikenneinfrainvestointien toteutuksesta ja niiden rahoituksesta.

Tukholman, Oslon ja Kööpenhaminan seuduilla valtion rahoitusosuudeksi alueen liikenneinfrasta on arvioitu olevan yli 50 prosenttia, mutta Helsingin seudulla vain 17.

Pohjoismaisissa[1] metropoleissa valtio investoi kaupunkiseutujen liikenneinfraan asukasta kohden 3–5 kertaa enemmän kuin Helsingin seudulla. Tukholman, Oslon ja Kööpenhaminan seuduilla valtion rahoitusosuudeksi on arvioitu ajanjaksolla 2010–2030 yli 50 prosenttia, mutta Helsingin seudulla vain 17 prosenttia. Valtion toiminnasta huokuu ajan myötä kehittynyt halu supistaa rahoitusosuuttaan Helsingin seudun liikenneväyläinvestoinneista. Alueen liikenneväyläinvestointien taso on kohtalaisen hyvällä tasolla alueen kaupunkien ja kuntien ansiosta. 

Orpon hallitus on asettanut määräaikaisen neljän miljardin investointiohjelman, joista kolme miljardia euroa on kohdistettu liikenneinvestointeihin. Tästä noin 800 miljoonaa euroa on osoitettu kehittämismomentille ja maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) 2023 -sopimuksille vuosille 2024–2027. Kuvaavaa on, että kaikkien seitsemän MAL-alueen yhteenlasketut rahoitustarpeet ovat 2,2 miljardia euroa, josta Helsingin seudun osuus on yksin miljardi.

MAL-neuvotteluissa on pöydällä myös asioita, jotka eivät vaadi suuria rahallisia panostuksia, vaan päätöksiä. Kauppakamari toivoo, että valtio laittaisi vauhtia Helsingin seudun lähijunaliikenteen varikoiden, raskaan liikenteen taukopaikkojen ja liityntäpysäköinnin toteutuksiin, mikäli pääkaupunkiseudun kaupungit ja alueen kunnat eivät pääse näistä yhteisymmärrykseen. Jokainen menetetty vuosi tekee näiden alueen kilpailukyvyn kannalta välttämättömien investointien toteutuksen entistä vaikeammaksi ja kalliimmaksi. Odottelussa häviävät kaikki.

Jatkossa Helsingin seudun kaupunkien ja kuntien investointikyky ei yksin riitä takaamaan Suomen kilpailukyvyn kannalta tarvittavia hankkeita. Valtion liikenneväyläinvestoinneissa olisi painotettava hankkeita, joista saatava yhteiskuntataloudellinen hyöty on suurin. Toivottavasti valtio päättää käyttää 800 miljoonasta eurosta mahdollisimman suuren osan MAL-hankkeisiin, jotka tuottavat eniten arvonlisää Suomelle. Näitä hankkeita on Helsingin seudulla runsaasti, kuten logistisesti tärkeän Kehä IV:n edistäminen ja Vantaan ratikan toteutus ja yhdyskuntarakenteen tiivistämiseen liittyvät liikennejärjestelyt esimerkiksi Malmin lentokentän alueella. 


[1] Islanti ei ole mukana vertailussa.

Scroll