Talouden toimintamallit muuttuvat kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti. Kiertotalous on yksi keskeisistä ratkaisuista kestävyyshaasteisiin, ja se tuo uusia mahdollisuuksia yritysten liiketoiminnalle. Kiertotalouden periaatteisiin kuuluu resurssien tehokas käyttö, materiaalien kierrättäminen sekä tuotteiden ja rakennusten elinkaaren pidentäminen. Helsingin seudun kauppakamarin vastuullisuusasiantuntija Outi Toivanen korostaa kiertotalouden mahdollisuuksia kunnille.
Kiertotalouden avulla yritys pystyy järkeistämään raaka-aineiden kulutusta, työllistämään ja tuottamaan asiakkaitaan kiinnostavia tuotteita ja palveluita, joilla on kysyntää myös kansainvälisillä markkinoilla. Tekoäly ja uudet innovaatiot mullistavat talousrakenteita nyt nopeassa tahdissa, ja parhaimmillaan ne edistävät kiertotaloustavoitteita.
EU:ssa kestävän kehityksen sääntely myös kiristyy jatkuvasti ja kiertotalousyritykset saavat helpommin muun muassa rahoitusta. Tämä luo yrityksille kannusteita kehittää liiketoimintamallejaan entistä ekologisemmiksi ja pitkäjänteisemmiksi.
Kiertotalouden kannalta on tärkeää, että rakennusalan ja teollisuuden raaka-aineiden uusiokäyttö ja kierto on järjestetty tehokkaasti ja ympäristöystävällisesti. Olemassa olevan rakennuskannan ja –materiaalien elinikää tulisi myös pyrkiä pidentämään esimerkiksi konversioiden avulla.
Metropolialue tarvitsee yhteisen kiertotalousstrategian
On olennaista, että raaka-aineita hyödynnetään mahdollisimman pitkään siellä, missä ne tällä hetkellä ovat, eikä niitä kuljeteta raaka-aineina tai pahimmassa tapauksessa jätteinä pitkiä matkoja. Tällä hetkellä tämä ei Helsingin seudulla toteudu vielä riittävän hyvin.
Pääkaupunkiseudun isoilla kaupungeilla on tavoitteita ja tukimuotoja kuten yrityshautomoja kiertotalouden toimijoille, mutta käytäntöä ohjaava yhteinen konkreettinen suunnitelma puuttuu kokonaan. Esimerkiksi Uudenmaan kiertotalouslaakso -hankkeessa on kehitetty toimivia malleja ja hyviä käytäntöjä, jotka tarjoavat arvokasta pohjatietoa strategisen kiertotaloussuunnitelman laatimiselle.
Toimiva infrastruktuuri tukee kiertotaloutta. Esimerkiksi Kehä IV:n toteutus edistäisi materiaalien sujuvaa alueellista kuljetusta ja vähentäisi logistisia pullonkauloja.
Lisäksi kuntien tulee kannustaa yrityksiä vahvemmin kestävään kehitykseen esimerkiksi antamalla kestävyydestä kilpailuetua tontin luovutuksissa sekä tukemalla kiertotalouden innovaatioiden kaupallistamista ja käytäntöön viemistä julkisten hankintojen avulla ja lisäämällä yhteistyötä oppilaitosten kanssa.
Helsingin seudun kauppakamari ehdottaa kuntavaaleissa uusille valtuustoille, että Helsingin seudun kunnat tiivistäisivät yhteistyötään kiertotalouden edistämiseksi laatimalla yhteisen kiertotaloustrategian, joka valmistellaan ja toteutetaan yhdessä elinkeinoelämän kanssa.
Miltä näyttää kiertotalouden tulevaisuus erityisesti Helsingissä? Tule mukaan 27.3. MetropoliAreena Helsinkiin ottamaan selvää!
