Suomi kasvaa kaupungeissa ja erityisesti pääkaupunkiseudulla. Kun vuonna 2021 maamme väestöstä asui 29 % metropolialueella, asuu siellä väestöennusteen mukaan vuonna 2040 noin 32 % eli 1,5 miljoonaa suomalaista.
Metropolialue on kiistatta Suomen veturi, jonka kyvystä tuottaa uusia työpaikkoja ja innovaatioita sekä ottaa vastaan kansainvälistä työvoimaa on pidettävä huolta. Helsingin seutuun liittyviä erityiskysymyksiä ratkaistaan metropolipolitiikalla, jossa tehdään yhteistyötä yli kuntarajojen, jotta löydämme ratkaisut kaupungistumiseen, työelämän murrokseen ja vihreän siirtymän tavoitteisiimme. Tässä työssä valtion tuki on tärkeää. Yhdessä olisimme enemmän.
Helsingin seutuun liittyviä erityiskysymyksiä ratkaistaan metropolipolitiikalla. Tässä työssä valtion tuki on tärkeää. Yhdessä olisimme enemmän.
Ritva Viljanen
Metropolialueella luodaan myös edellytyksiä maamme kansainväliselle kilpailukyvylle, investoinneille ja innovaatioille, kestävälle kasvulle ja osaamisen kehittämiselle. Panostukset metropolialueeseen hyödyttävät siten koko Suomea. Vastakkainasettelu muun maan kanssa on tarpeetonta, sillä metropolialue kilpailee ennen kaikkea Euroopan suurten kaupunkikeskusten kanssa. Metropolialue on Suomen ainoa suuri, väestömäärältään ja työpaikoiltaan kilpailukykyinen alue muun Euroopan kanssa.
Vantaalla on Suomen neljänneksi suurin väestövastuu, ja metropolipolitiikka tukee sen tehtävien toteuttamisessa: maamme vieraskielisistä asuu metropolialueella lähestulkoon 60 %, joista Vantaalla 23 %.
Yhtenäinen metropolirintama tekee onnistunutta kotouttamista
Vantaa on Suomen kansainvälisin kaupunki, joka kasvaa etenkin vieraskielisten ansiosta. Haluamme, että Vantaalle muuttavat tuntevat olevansa kotona, ja siksi erityisesti lasten ja nuorten koulutuksessa tulee onnistua. Vantaa on kehittänyt erityisen monikulttuurisen koulun mallin ja haluamme muutoinkin olla kotouttamisen mallikaupunki. Vantaan kaupungilla työskentelee jo nyt muun muassa runsaasti enemmän tukihenkilöstöä kaikissa kouluissa, joissa jokaisessa on runsaasti vieraskielisiä oppilaita ja opiskelijoita kuin niissä, joissa vieraskielisten osuus on vähäinen. Yhtenäinen metropolirintama auttaa tekemään onnistunutta kotouttamista.
Suuren kasvavan metropolialueen yhtenä haasteena on segregaatio. Siinä erityistoimet yhteisellä metropolipolitiikalla tukisivat työtämme. Sen sijaan valtio on lopettamassa suuressa määrin muun muassa KOTA-rahoitusta, jolla on voitu Vantaan kouluihin palkata 179 monikulttuurista opettajaa ja 150 avustajaa. He ovat olleet keskeinen resurssi kouluissamme, joissa opetetaan 40 eri kieltä ja kaupungissamme, jossa puhutaan yli 120 kieltä.
Metropolialueella on Suomen suurin väestövastuu ja toisaalta työvoimatarve.
Ritva Viljanen
Metropolialueella on Suomen suurin väestövastuu ja toisaalta työvoimatarve. Metropolipolitiikalla tuleekin varmistaa alueen osaavan työvoiman saatavuus, kuten varhaiskasvatuksen ja sosiaali- ja terveysalan työvoiman riittävyys.
Korkeakoulujen aloituspaikkoja on lisättävä
On väärin metropolialueen nuoria kohtaan, että alueella on peruskoulua lukuun ottamatta kaikkia koulutuksen tasoissa aloituspaikkoja suhteellisesti vähemmän kuin maassa keskimäärin. Korkeakoulujen aloituspaikkoja on lisättävä vastaamaan osaamisen kasvavaan kysyntään sinne, missä on määrällisesti suurin työvoimapula. Uudellemaalle syntyvistä työpaikoista 36 % edellyttää ammattikorkeakoulu- ja 24 % korkeakoulututkintoa. Jatkokoulutusmahdollisuudetkin suhteutettuna metropolialueen nuorten määrään ovat riittämättömät. Myös työikäisen väestön kouluttautumiseen ja osaamisen uusiutumisen mahdollisuuksia on oltava nykyistä enemmän tarjolla.
Suomen korkeakouluissa opiskelee 34 000 ulkomaista opiskelijaa, joista Uudellamaalla 13 800. Toisella asteella Suomessa opiskelee 38 000 vieraskielistä opiskelijaa, joista Uudellamaalla 24 100. Kasvun mahdollisuus perustuu vieraskielisen väestön nykyistä korkeampaan työllisyysasteeseen, jonka tulee nousta nykyisestä 50 %:sta 89 %:iin.
Metropolialue kilpailee osaajista kansainvälisesti eikä tarpeeton byrokratia saa haitata työvoiman saatavuutta. Työperäisen maahanmuuton saatavuuteen on tarkoituksena kehittää avoimella alustalla toimiva kiihdyttämöpalvelu, joka kokoaa valtion viranomaisten, kaupunkien, oppilaitosten, yksityisen ja kolmannen sektorin palvelut ja ratkaisut. Tähtäämme yhteistyössä pysyvään valtion osarahoitukseen, jolla kehitetään Uudenmaan vieraskielisten yrityspalveluja.
Suurissa kaupungeissa tarvitaan sujuvia yhteyksiä
Suurissa kaupungeissa – kuten Vantaalla – tarvitaan sujuvat ja hyvät joukkoliikenneyhteydet, ja siksi on tärkeää panostaa pikaraitioteihin, lentorataan ja muuhun joukkoliikenteen kehittämiseen, joten valtion rahoitusosuutta on alueen liikenneinvestoinneissa lisättävä.
Helsinki-Vantaan lentokentän lisäksi on kehitettävä lentokenttäympäristö Aviapolista, joka on Suomen talouden ja metropolialueen merkittävimpiä kasvukeskuksia, ja jossa rakennamme pääkaupunkiseudun ja koko Suomen kilpailukykyä. Maamme 4000 kansainvälisestä yrityksestä 700 toimii alueella ja siellä on 41 000 työpaikkaa. Lentokenttäympäristöstä tulee 4 prosenttia bruttokansantuotteesta, se on Suomen kasvun kivijalkoja, onhan kansainvälinen vientimme erityisesti rakennettu erityisesti lentoliikenteen varaan. Alueelle suunnitellaan 30 000 asukkaan ja 60 000 työpaikan ja palvelujen kaupunkikeskus vuoteen 2040 mennessä. Vastaavia alueita on Euroopassa Amsterdamin Schipholin lentokenttäalue sekä Wienin kansainvälinen lentokenttäalue.
